Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset edellyttävät ennemmin sote-palvelujen tehostamista kuin lisäveroja tai asiakasmaksujen nostoa. Yli kolmannes (36 %) vastaajista kertoo, ettei halua maksaa lisää veroja, vaan nykyisen rahoituksen on riitettävä ja talouden sopeuttaminen tulee tehdä ensisijaisesti palveluita tehostamalla ja tarpeettomista palveluista luopumalla. Vastaajista 29 % on sitä mieltä, että sopeuttaminen edellyttää sekä lisärahoitusta että palvelujen tehostamista.

Tutkielman kannalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat erityisesti kiinnostuksen kohteena, jonka takia ensimmäisenä hypoteesina on, että ”sosiaali- ja terveysalataustaiset aluevaltuutetut kokevat vahvemmin edustavansa omaa ammattiryhmäänsä kuin muut valtuutetut”.

Millaisia rakenteellisia, toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia pitäisi Suomessa tehdä, jotta työllisyysaste nousee ja työmarkkinoille saadaan lisää joustoa? Voisimmeko ottaa mallia Tanskasta? Tässä teoksessa työministeri Arto Satonen, tutkijat Sanna Kurronen ja Robert Arnkil sekä pääministern erityisavustaja Mikko Martikkala esittävät näkemyksiä ja ehdotuksia suomalaisen työmarkkinajärjestelmän parantamiseksi.

Ajatuspaja Toivon kyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö (78 %) kertoo luottavansa tasavallan presidenttiin ja hallitukseen turvallisuuskysymyksissä. Luottamus oli vahvinta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajissa, mutta vastaajien enemmistö myös oppositiopuolueiden kannattajien joukossa kertoo luottavansa poliittiseen johtoon turvallisuuden saralla.

Julkaisemme kyselyraportin, jossa on pureuduttu kansalaisten näkemyksiin muun muassa rajalain säätämisestä ja Itämeren turvallisuudesta. Esittelemme myös Ajatuspaja Toivon kaksi tuoreinta selvitystä: Arktisen ja Itämeren alueiden geopoliittiset tilanteet.

Itämerellä on pitkä historia kaupan- ja sodankäynnin alueena. Alue on ollut historiallisesti monien sotien ja konfliktien näyttämönä. Itämeren alue on keskeinen geopoliittinen kohtaamispaikka, jossa kohtaavat useiden maiden strategiset, taloudelliset ja sotilaalliset intressit.

Kyselytutkimuksissa suomalaiset kääntyivät heti Ukrainan sodan alkaessa selkeästi Nato-jäsenyyden kannalle. Eduskunnassa sen sijaan perustelut Nato-jäsenyydelle eivät olleet niin yhdenmukaisia, vaikka lopulta selvällä enemmistöllä liittoumaan haettiinkin. Useille kansanedustajille yhtäkkinen mielipiteen muutos Nato-jäsenyyttä kohtaan vaati perusteluja, ja tämän seurauksena keskusteluista voidaan erottaa useampia puhujatyyppejä. Puhujatyypit perustelevat kukin eri tavoin jäsenyyden hakemista tai sen vastustamista. Keskusteluissa puhujatyyppejä erottaa toisistaan erityisesti näkemykset turvallisuustilanteesta, ja sen tuomista riskeistä.

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen Nato-strategiaan näkökulmina erityisesti kokonaisturvallisuus, pohjoismainen yhteistyö ja Venäjä.  Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari: Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyteen ja muuttuneeseen geostrategiseen asemaan. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä: Turpovaihteelta turbovaihteelle: Suomi ja pohjoismaisen yhteistyön uusi suunta Maanpuolustuskorkeakoulun professori Marko Palokangas: Asevelvollisuuden positiiviset vaikutukset yhteiskunnan kriisinsietokykyyn ja varautumiseen.

Tervetuloa kuulemaan viimeisimmät kuulumiset EU:sta, vaalien jälkeisistä neuvotteluista ja ajankohtaisimmista puheenaiheista Euroopassa. Europarlamentaarikko Mika Aaltola saapuu Turkuun Mustreadin päätoimittaja Erkka Railon haastateltavaksi.

Arktisen alueen geopoliittinen tilanne muuttuu tulevaisuudessa suurvaltojen, Venäjän, USA:n ja enenevissä määrin Kiinan kilpaillessa asemasta ja hallinnasta. Kiinan rooli tullee jatkossa vahvistumaan, sen tehdessä laajaa yhteistyötä Venäjän kanssa toimittamalla muun muassa pääomaa ja teknologiaa investointeihin. Naton toiminnan ja mahdollisen arktisen alueen priorisoinnin johdosta Pohjoismailla on myös kasvava strateginen rooli Arktiksen muuttuvassa tilannekuvassa.