Nuoret ehdokkaat alisuorittavat
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa on ehdolla suhteellisesti vähemmän nuoria aikuisia kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Ehdolla on yhteensä 482 alle 35-vuotiasta henkilöä, mikä tarkoittaa 19,5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Nuorten aikuisten osuus täysi-ikäisestä väestöstä on noin 26 prosenttia.
Aikaisemmat vaalit eivät myöskään lupaa menestystä nuorille aikuisille, sillä heitä valitaan suhteellisesti vähemmän kuin mitä heitä asetetaan ehdolle. Nuoret ehdokkaat keräävät kaiken kaikkiaan vähemmän ääniä kuin vanhemmat ehdokkaat.
Nuoruus ei ole valtti
Kuvio 1. Alle 35-vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista äänistä ja ehdokkaista vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (%)
Kuuden suurimman eduskuntapuolueen alle 35-vuotiaat ehdokkaat keräsivät yhteensä 18,1 prosenttia puolueiden yhteenlasketusta äänimäärästä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista oli 23,1 prosenttia.
Nuorten ehdokkaiden menestys on ollut samansuuntaista myös aiemmissa vaaleissa.
Vuoden 2011 vaaleissa keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden alle 35-vuotiaat ehdokkaat keräsivät 17,1 prosenttia puolueiden yhteenlasketusta äänimäärästä, vaikka muodostivatkin 24,7 prosentin osuuden kaikista ehdokkaista (erotus -7,6 %-yksikköä). Vuoden 2007 vastaavat lukemat olivat 18,6 ja 24,5 prosenttia (-5,9 %-yksikköä).
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vihreiden ja vasemmistoliiton alle 35-vuotiaat ehdokkaat kotouttivat suhteellisesti eniten ääniä puolueilleen. Verrattuna vihreiden ja vasemmistoliiton nuorekkaaseen ehdokasasetteluun, nuorten ehdokkaiden äänisaalis jäi kuitenkin alavireiseksi. Ehdokasosuuteen suhteutettuna parhaiten menestyivät kokoomuksen alle 35-vuotiaat ehdokkaat.
Kokemus, tunnettuus ja raha ratkaisevat
Merkittävä syy siihen, miksi nuoret pärjäävät heikommin kuin vanhemmat ehdokkaat, on siinä, ketkä äänestävät ja miten äänestetään.
Nuoret itse ovat tunnetusti kaikista passiivisin äänestäjäryhmä. Lisäksi nuorten keskuudessa oman ikäisten ehdokkaiden äänestäminen on vähäisempää kuin muissa ikäryhmissä.
Äänestäjät ylipäänsä suosivat sosioekonomisesti korkeassa asemassa olevia ehdokkaita. Vaaleista toiseen eniten ääniä keräävät ehdokasjoukon koulutetuimmat, varakkaimmat ja korkeimmassa työelämäasemassa olevat henkilöt.
Yhtäältä kyse on varmasti siitä, että äänestäjät haluavat antaa äänensä kaikista pätevimmäksi katsomalleen henkilölle. Toisaalta korkean sosioekonomisen aseman omaavat ehdokkaat ovat vaalikamppailussa usein etulyöntiasemassa esimerkiksi tunnettavuutensa, verkostojensa ja varallisuutensa vuoksi.
Näyttävän vaalikampanjan tekeminen maksaa, ja nuorilla aikuisilla on käytössään keskimäärin vähemmän rahaa kuin muilla ehdokkailla. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 74 prosenttia 18–34-vuotiaista ehdokkaista kampanjoi alle 10 000 euron budjetilla. Läpimenneiden kansanedustajien keskibudjetti oli vastaavasti noin 38 400 euroa.
Naiset menestyivät miehiä paremmin
Kuvio 2. Alle 35-vuotiaiden naisehdokkaiden osuus kaikista äänistä ja ehdokkaista vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (%)
Kuvio 3. Alle 35-vuotiaiden miesehdokkaiden osuus kaikista äänistä ja ehdokkaista vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (%)
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kuuden suurimman eduskuntapuolueen alle 35-vuotiaat naisehdokkaat keräsivät suhteellisesti enemmän ääniä kuin vastaavan ikäiset miehet.
Naiset muodostivat 10,6 prosenttia kaikista ehdokkaista ja keräsivät 8,9 kaikista äänistä (erotus -1,7 %-yksikköä). Miesten osuus ehdokkaista oli 12,6 prosenttia ja äänisaalis 9,2 prosenttia (-3,4 %-yksikköä).
Erityisesti vasemmistoliiton nuoret naiset keräsivät paljon ääniä. Tätä selittivät pitkälti Li Anderssonin ja Hanna Sarkkisen äänisaalit – yhdessä kaksikko keräsi lähes 25 000 ääntä. Myös keskustan ja kokoomuksen nuoret naisehdokkaat menestyivät hyvin ehdokasasetteluun nähden.
Nuorten naisten parempaa menestystä selittää se, että naiset äänestävät miehiä vilkkaammin kaikissa ikäryhmissä aivan vanhinta ikäluokkaa lukuun ottamatta. Nuoret naiset myös äänestävät vanhempia naisäänestäjiä useammin toisia naisia.
Naisten suhteellisesta menestyksestä huolimatta niukka enemmistö valituista alle 35-vuotiaista oli miehiä. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista, sillä aina 1990-luvun alusta saakka nuorten valittujen enemmistön ovat muodostaneet naiset. Myös nuorten ehdokkaiden joukossa naisia on ollut enemmän kuin ehdokkaiden joukossa keskimäärin vuoden 2011 ja 2015 eduskuntavaaleja lukuun ottamatta.
Huomattavaa on kuitenkin, ettei nuorten naisten osuus ehdokkaista ja valituista kertaannu ajan myötä. Toisin sanoen nuoret naiset katoavat jonnekin keski-iän saavutettuaan, eikä ehdokkaiden ja valittujen kokonaissukupuolijakaumassa ole tapahtunut ajan mittaan sellaista muutosta, jota nuorten naisten menestys olisi antanut olettaa.
Nuoreneeko eduskunta?
Vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat siitä poikkeukselliset, että useat pitkänlinjan parlamentaarikot ovat päättäneet jättäytyä pois eduskunnasta. Tästä syystä vaaleissa onkin povattu tapahtuvan sukupolvenvaihdos.
Ja toden totta, todennäköisintä onkin, että eduskunnan keski-ikä laskee. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että luopuvien konkariedustajien tilalle valitaan nimenomaan nuoria edustajia. Vaikka luopujat avaavatkin lisää pelitilaa haastajille, säilyvät muut nuorten ehdokkaiden keskeisimmät haasteet ennallaan.
Kirjoitus perustuu Ajatuspaja Toivon keräämään ehdokaskohtaiseen vaalitulosaineistoon.
YTM Annu Perälä
Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.