Tervetuloa keskustelutilaisuuteen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen Nato-strategiaan näkökulmina erityisesti kokonaisturvallisuus, pohjoismainen yhteistyö ja Venäjä.  Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari: Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyteen ja muuttuneeseen geostrategiseen asemaan. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä: Turpovaihteelta turbovaihteelle: Suomi ja pohjoismaisen yhteistyön uusi suunta Maanpuolustuskorkeakoulun professori Marko Palokangas: Asevelvollisuuden positiiviset vaikutukset yhteiskunnan kriisinsietokykyyn ja varautumiseen.

Tervetuloa kuulemaan viimeisimmät kuulumiset EU:sta, vaalien jälkeisistä neuvotteluista ja ajankohtaisimmista puheenaiheista Euroopassa. Europarlamentaarikko Mika Aaltola saapuu Turkuun Mustreadin päätoimittaja Erkka Railon haastateltavaksi.

Arktisen alueen geopoliittinen tilanne muuttuu tulevaisuudessa suurvaltojen, Venäjän, USA:n ja enenevissä määrin Kiinan kilpaillessa asemasta ja hallinnasta. Kiinan rooli tullee jatkossa vahvistumaan, sen tehdessä laajaa yhteistyötä Venäjän kanssa toimittamalla muun muassa pääomaa ja teknologiaa investointeihin. Naton toiminnan ja mahdollisen arktisen alueen priorisoinnin johdosta Pohjoismailla on myös kasvava strateginen rooli Arktiksen muuttuvassa tilannekuvassa.

Ajatuspaja Toivon ja Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomon yhteisjulkaisussa pureudutaan tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Mitä Suomi voi odottaa Natolta ja mitä tarjottavaa Suomella on liittokunnalle? Mikä muuttuu, mikä vahvistuu ja mikä on Suomen kannalta oleellista tunnistaa? Kymmenen asiantuntijaa avaavat tilannetta eri näkökulmista Ruotsista Venäjään, arktiselta alueelta EU-politiikkaan ja Suomen varusmiespalveluksen kehittämisestä Naton laajentumiseen.

Populismi onnistuu herättämään tunteita. On todellakin todettava, että populistit osaavat vetää oikeista naruista saadakseen ihmiset ihastumaan – tai vaihtoehtoisesti vihastumaan itseään kohtaan. Populistinen retoriikka, viestintä ja narratiivi, jolla oma asia myydään ihmisille ja muutetaan ääniksi uurnilla, on hyvin tunteisiin vetoavaa. Kuitenkaan pelkästään tunteisiin, kuten mielipahaan, vetoaminen ei mielestäni selitä populistisen radikaalioikeiston viehätystä; taustalla on pidempiaikainen kehityskulku.

Julki 19.5.2024. Selvityksessä vertaillaan eduskuntapuolueiden vuoden 2024 ehdokasasettelua vuosien 2014 ja 2019 eurovaaleihin sekä osin 2010- ja 2020-lukujen eduskunta-, kunta- ja aluevaaleihin. Ehdokasjoukkoa tarkastellaan ehdokkaiden sukupuolen, iän, kotipaikan, aikaisemman vaalimenestyksen, puolueen ja poliittisten luottamustoimien osalta.

2.5.2024: Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eurovaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kansalaiskyselyssä selvitettiin, mistä aiheista suomalaiset odottavat kannanottoja eurovaaliehdokkailta. Kysely kartoitti ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmiksi koettuja osa-alueita ja kansalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen. Kysyimme myös, mitä kysymyksiä vihreässä siirtymässä pidetään oleellisena. Niin ikään selvitimme, mitä keinoja suomalaiset pitävät tärkeimpinä Ukrainan tukemisessa. Vastauksissa eniten mainintoja sai aseavun antaminen, mitä voi pitää huomionarvoisena kyselytutkimuksen tuloksena.

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa selvästi näkemyksiä suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.

Keitä poliitikot todellisuudessa edustavat? Poliitikkojen edustuskäsitykset ja -roolit ovat tutkittuja erityisesti kansallisella tasolla, mutta alueellinen taso on jäänyt tutkimusta vaille. Uusi hallinnon taso ja uudenlainen mahdollisuus toimia poliittisena edustajana selkeästi sote-kysymyksiin rajatulla  päätöksenteon areenalla avaa ovet tutkia poliittista edustusta uudessa valossa.