Onnistumisia hyvinvointialueilla ja reseptejä sote-palvelujen kehittämiseen
Aluevaltuustot ovat työskennelleet sote- ja pelastuspalvelujen parissa kolme vuotta. Päätöksiä on tehty palvelustrategiasta, palveluverkoista, it-järjestelmistä, uusista palvelumuodoista – mutta myös sopeutuksista.
Huhtikuun kunta- ja aluevaalien jälkeen uudet valtuustot pääsevät jatkamaan työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Silloin on aika tarkastella, mitä hyvää hyvinvointialueilla on saatu aikaan ja millaisia tavoitteita tulee asettaa seuraavalle kaudelle.
Tässä lähes 100-sivuisessa artikkelikokoelmassa 16 tutkijaa, asiantuntijaa ja päättäjää jakavat tietoa ja kertovat ideoita ja näkemyksiä sote-palvelujen kehittämiseksi.
Siirry tästä helppokäyttöiseen verkkojulkaisuun.
Julkaisu luettavissa myös PDF-muodossa.
Reseptit tiivistetysti
- Yksityisen ja julkisen puolen yhteistyön lisääminen on tärkeä keino palvelujen laadun kehittämiseksi. Yritykset nähtävä kumppaneina ja julkisen palvelutuotannon kirittäjinä.
- Myös kolmas sektori tulisi nähdä ennemmin kumppanina kuin yritysten kanssa kilpailevana palvelujen tuottajana. Järjestöillä on myös merkittävä rooli vertaistuen antamisessa ja tiedon jakamisessa.
- Monituottajamalli ja valinnanvapaus parantaisivat tehokkuutta ja lisäisivät uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Palvelusetelien avulla voidaan yksityisen puolen resurssit saada julkisen puolen käyttöön erikoissairaanhoidossa.
- Omalääkärimallia kannattaa toteuttaa myös ammatinharjoittajamallilla. Länsi-Uudellamaalla tätä on kokeiltu ja tulokset ovat rohkaisseet mallin laajentamiseen. Hoidon saatavuus on ollut erinomaista, samoin sen jatkuvuus.
- Paula Risikko pohtii henkilöstön osuuskuntien perustamista hoitamaan jopa kokonaisia sote-keskuksia. Tällaiset osuuskunnat toisivat markkinoille uudenlaista tarjontaa ja kilpailua, mikä edesauttaisi myös uusien innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Osuuskunnat todennäköisesti myös parantaisivat henkilöstön hyvinvointia.
- Eloisan esimerkit kertovat, että rekrytoinneissa voidaan sada hyviä tuloksia kehittämällä johtamista ja henkilöstöhallintoa sekä kiinnittämällä huomiota brändiin. Brändäys ei ole katteetonta mainontaa, vaan sanoille täytyy löytyä katetta.
- Brommels nostaa kirjoituksessaan esiin tärkeän pointin siitä, miten omaiset pitäisi nähdä nykyistä tärkeämpänä yhteistyökumppanina. Heille pitäisi antaa koulutusta ja ammatillista tukea hoitotoimenpiteitä ja hoivan antamista varten. Ruotsissa tämä epävirallinen hoito on todettu taloudellisesti hyvin merkittäväksi.
- Tekoäly tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden tehostaa toimintaa, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja helpottaa sekä henkilöstön että asiakkaiden arkea.
- Digitaalisissa palveluissa Pirkanmaan hyvinvointialue on ollut edelläkävijä ja sieltä kannattaa ottaa vauhtia muilla alueilla. Pirhan digiklinikalla käydään päivittäin yli 500 hoitokeskustelua. Yhteyden saamisen kesto on keskimäärin 10 minuuttia.
- Kanta-Hämeessä on onnistuttu pilotoimaan liikkuvia vanhuspalveluja. Oma Hämeen kotisairaalan ja ensihoidon yhteinen liikkuva yksikkö GerBiili tukee ammattilaisten hoitotyötä ja tuottaa myös yöaikaista palvelua kotisairaalan palliatiivisille ja akuuteille potilaille.
Tietoa julkaisutilaisuudesta 7.3.2025
