Ajatuspaja ToivoOlisiko teillä hetki aikaa keskustella aluevaaleista? Kyselytutkimus hyvinvointialueista

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella aluevaaleista?  Kyselytutkimus hyvinvointialueista

 

 

Ajatuspaja Toivo on syyskuussa 2021 teettänyt Kantar TNS:n kautta kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää suomalaisten näkemyksiä sote-alueuudistuksesta sekä äänestysaikeita tammikuun 2022 aluevaaleissa.

Kyselyn varsinaiset sisältöaiheet käsittelivät verotusta, hyvinvointialueiden taloutta ja hallintoa sekä palveluita. Lisäksi kysyttiin, miten hyvin ihmiset kokivat olevansa perillä asioista, joista tulevissa aluevaltuustoissa päätetään ja miten todennäköisesti vastaajat arvelevat käyvänsä äänestämässä aluevaaleissa.

 

Valinnanvapaus saa kansalta laajan tuen

 

Sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi keskustella ilman, että esillä on myös palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeuden näkökulma, johon liittyy mahdollisuus itse vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Tässä selvityksessä asiaa kysyttiin vastaajan omasta näkökulmasta. Ylivoimaiselle enemmistölle eli 70 prosentille vastaajista olisi tärkeää saada itse valita, mitä hakee tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Täysin samaa mieltä asiasta oli 27 %. Toisessa päässä vain neljälle prosentille tämä mahdollisuus ei ole lainkaan tärkeä, ja myös jokseenkin eri mieltä olevien osuus jää sangen vähäiseksi, 18 prosenttiin.

 

Digitaalisia ratkaisuja toivotaan lähipalvelujen parantamiseksi

 

Sote-palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nykyaikaisilla digivälineillä kuten etäyhteyksillä kerää suomalaisilta varsin laajan hyväksynnän. Täysin samaa mieltä tästä ehdotuksesta on 25 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä tämän lisäksi 45 prosenttia. Jokseenkin tai täysin eri mieltä on yhteensä noin joka neljäs. Täysin eri mieltä olevien osuus on vain kuusi prosenttia. Vähäistä merkittävämpää digikriittisyyttä ei esiinny missään merkittävässä vastaajaryhmässä, ei edes vanhimmissa ikäluokissa.

 

Kansalaiset edellyttävät kustannustehokkuutta

 

Hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä on vähän jos lainkaan mekanismeja ja kannusteita, jotka ohjaisivat niitä mahdollisimman tehokkaaseen rahankäyttöön ja kokonaisedullisimpiin ratkaisuihin palveluiden toteuttamisessa. Näyttää kuitenkin siltä, että tästä huolimatta suomalaiset toivovat hyvinvointialueiden elävän suu säkkiä myöten, koska valtiolta tuleva rahoitus on sekin peräisin veronmaksajien taskuista.

 

 

Kyselyn aineisto sisältää 2848 henkilön vastaukset. Vastaukset edustavat Suomen 18–79-vuotiasta väestöä ilman Helsingissä ja Ahvenanmaan maakunnassa asuvia. Tulosten tilastollinen virhemarginaali koko aineiston tasolla on noin +/- 1,8 prosenttiyksikköä.

 

 

Lisätiedot:

Antti Vesala, tutkimuspäällikkö
antti.vesala@toivoajatuspaja.fi
+358 50 5331578

Sini Ruohonen, toiminnanjohtaja
sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi
+358 44 538 8786