Maahanmuuttajat saatava mukaan poliittiseen vaikuttamiseen
Tämän päivän Suomessa lähes koko taloudellinen ja poliittinen johto jakavat yhteisen huolen suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Alhainen syntyvyys yhdistettynä väestön ikääntymiseen tulevat vuosi vuodelta entisestään heikentämään huoltosuhdetta.
Keinosta korjata huoltosuhde ollaan myös hyvin yksimielisiä. Ainut realistinen keino pelastaa suomalainen hyvinvointivaltio löytyy työperäisestä maahanmuutosta. Vain perussuomalaisissa nähdään toisin.
Vaikka yhä useammat tutkimuslaitokset, ajatuspajat, talouden asiantuntijat ja poliitikot peräänkuuluttavat työperäisen maahanmuuton merkitystä, kumman vähälle on jäänyt kysymys, miten kasvava maahanmuutto tulee näkymään suomalaisessa politiikassa.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa – etenkin suurimmissa kaupungeissa
Maahanmuutto on viimeisen 30 vuoden aikana muuttanut oleellisesti Suomen väestörakennetta. Kun 1990-luvun alussa vieraskielisten – henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea – määrä laskettiin kymmenissä tuhansissa, vuonna 2019 vieraskielisten määrä ylitti Suomessa 400 000 henkilön rajan.
Mikäli ennusteet toteutuvat, seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana muutos tulee olemaan vieläkin dramaattisempi. Samalla, kun ns. valtaväestön – henkilö, joka puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea – määrä vähenee noin 450 000:lla, vieraskielisten määrä tulee merkittävästi kasvamaan. Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä.
Koko 2000-luvun on ollut nähtävissä, että selkeä enemmistö maahanmuuttajista asuu suurissa kaupungeissa. Ennusteiden mukaan valtaosa maahanmuuttajista tulee myös tulevaisuudessa asumaan joko pääkaupunkiseudulla tai maakuntien keskuksissa. Kasvu tulee näkymään myös seutukaupungeissa, vaikka näiden osalta tulevaisuudenkuva ei ole yhtä selkeä.
Yksi päätelmä on kuitenkin nähtävissä: suomalainen väestöpohja tulee eriytymään yhä enemmän maaseudun ja suurten kaupunkien välillä.
Vieraskieliset aliedustettuina politiikassa
Tulevaisuuden yhä moninaisempi väestö tulee näkymään myös suomalaisessa politiikassa. Tässä on nähtävissä kolme erilaista – todennäköisesti samaan aikaan vaikuttavaa – pääskenaariota. Ensinnäkin maahanmuuttajien määrän kasvu voi ilmetä kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvien populististen liikkeiden kasvuna, mistä löytyy Euroopasta useita esimerkkejä.
Toinen ja varsin huolestuttava skenaario on se, etteivät maahanmuuttajat sitoudu suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, jolloin myös poliittinen osallistuminen jää vieraaksi. Kolmannessa skenaariossa maahanmuuttajat haluavat ja pystyvät aktivoitumaan suomalaiseen poliittisen järjestelmään ja siten osallistumaan yhteiskunnan suunnanmäärittelyyn.
Kesän 2021 kuntavaalit antavat hyvän kuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Vaikka vieraskielisten määrä kasvoi edellisistä vaaleista noin neljänneksellä, on osuus kaikista ehdokkaista (35 627) edelleen alle 3 prosenttia. Aliedustus vaihteli kunnittain – monissa pienemmissä kunnissa ei ollut vieraskielisiä ehdokkaita lainkaan. Päähuomio kiinnittyy kuitenkin kaupunkeihin, joissa suurin osa maahanmuuttajista asuu. Aliedustuksen korjaaminen suurimmissa kaupungeissa olisi erityisen tärkeää.
Syitä edellä kuvattuun epäsuhtaan on monia. Yksi merkille pantava selitys löytyy siitä, että vieraskielinen väestö on keskittynyt Suomessa pääkaupunkiseudulle ja suuriin yliopistokaupunkeihin, joissa – toisin kuin pienemmillä paikkakunnilla – ehdokkaista joudutaan tekemään karsintaa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus ja siksi tarvitsemme lisätietoa vieraskielisen väestön poliittisesta osallistumisesta.
Poliittinen osallistuminen puolueiden yhteinen tehtävä
Heinäkuussa julkaistussa kokoomuksen julkilausumassa toimivan kotouttamispolitiikan tavoitteeksi asetettiin, että henkilö integroituu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tavoite on tärkeä. Syvällinen integroituminen edellyttää työllistymisen lisäksi mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä vaatii puolueilta aivan uudenlaista aktivoitumista niin valtakunnallisesti kuin paikallisella tasolla.
Meillä tulisi käynnistää perusteellinen keskustelu maahanmuuttajien tulevasta painoarvosta ja merkityksestä suomalaisessa politiikassa. Samalla tulisi etsiä käytännön keinoja, kuinka maahanmuuttajat saataisiin aktiivisemmin mukaan suomalaiseen poliittiseen vaikuttamiseen. Tämän pitäisi kiinnostaa kaikkia puolueita, koska äänioikeutettuja maahanmuuttajia on Suomessa vuosi vuodelta enemmän.
Janne Väistö
FT, VTM, tutkija ja yrittäjä
Lisää aiheesta:
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI 2021. Väestöennuste 2040. https://www.mdi.fi/content/uploads/Uusi-v%C3%A4est%C3%B6ennuste-2021.pdf
Sipinen, Josefina. Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections. Tampere University 2021. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/125229/978-952-03-1910-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Seppänen A, Sipinen J, Kuusio H, Kazi V. Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141648/URN_ISBN_978-952-343-637-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y