Kyselyraportti 3/2023: Taktinen äänestäminen eduskuntavaaleissa
Kyselyraportti 3.2023: Taktinen äänestäminen (PDF)
Tässä selvityksessä tarkastellaan, kuinka paljon taktista äänestämistä oli eri puolueiden kannattajien joukossa ja eri ikäryhmissä. Kantar TNS:n kyselyyn kerättiin yli 2500 vastaaja ja se toteutettiin huhtikuun toisella viikolla.
Vastaajilta tiedusteltiin, äänestivätkö he puoluetta, joka vastasi ensisijaisesti omia näkemyksiä vai valitsivatko he toissijaisen puolueen pyrkimyksenä vaikuttaa hallituspohjaan joko tiettyä pohjaa edistäen tai tiettyä pohjaa estäen. Vastausvaihtoehtona oli myös toissijaisen puolueen äänestäminen muusta syystä.
Raportissamme käydään vastauksia läpi kokonaisuudessaan sekä taustamuuttujien, kuten vastaajien vasemmisto-oikeisto-jakolinjan, puoluevalinnan ja ikäjakauman valossa.
Aineisto Excel-muodossa: Kyselyraportti 3.2023 taulukot
Nostoja
- Vastaajista 88,5 % kertoi äänestäneensä sitä puoluetta, jonka ehdotukset vastasivat parhaiten vastaajan omia näkemyksiä. Hallituspohjan muodostamisen perusteella äänensä muulle kuin ensisijaiselle vaihtoehdolleen kertoi antaneen yhteensä 7,3 % vastaajista.
- Vastauksissa näkyy hyvin selvä ero SDP:n ja muiden puolueiden kannattajien välillä. Ja vastaavasti vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjissä taktisesti äänestäneitä oli keskimääräistä vähemmän:
- Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjäkunnat (7,3–8,7 % taktikoijia)
- Keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjäkunnat (10,9–12,5 % taktikoijia)
- Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäkunnat (3,8–4,5 % taktikoijia)
- SDP:n äänestäjäkunta (22,9 % taktikoijia).
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Aineisto kerättiin 6.- 12.4.2023. Aineisto sisältää 2.518 henkilön vastaukset.
Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Kyseessä on Kantar Publicin käyttämä vastaajapaneeli, jossa tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 2,0 prosenttiyksikköä.
Vastauksissa on toteutunutta äänestysprosenttia suurempi osuus äänestäneiksi itsensä ilmoittavia. Raportissa tämän oletetaan jakautuvan tasaisesti eri taustamuuttujien suhteen.
Tässä raportissa käytetty aineisto on annettu vapaaseen käyttöön julkistuksen yhteydessä. Raportin ovat laatineet toiminnanjohtaja, VTM Sini Ruohonen ja tutkimuspäällikkö, FM Antti Vesala.