Menestyvä Tampere -kirja kuvaa tamperelaista kasvutarinaa liikenneratkaisusta kansainvälistymiseen ja hyvinvointipalveluista digitalisaatiooon. 

Huomisen Oulu -kirja on kattava läpileikkaus oululaisesta kaupunkipolitiikasta ja oululaisuudesta. Yli 160-sivuinen kirja sisältää visioita hyvinvoinnista ja sivistyksestä, taloudesta, kaupunkikehityksestä, liikenteestä ja yhteisöllisyydestä.

Tulevaisuuden Helsinki -kirjassa kaupungin päättäjät kirjoittavat mm. kaupunginosien merkityksestä, pääkaupungin kasvusta, terveellisistä koulutiloista, liikunnasta, kaupunkiyhtiöistä, hallinnon kehittämisestä ja uusista liikenneratkaisuista.

Kaupungeilla on merkittävä rooli talousnousun edellytysten luomisessa ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimisessa. Miltä kaupungit näyttävät koronan jälkeen? Ajatuspaja Toivon julkaisema viiden kaupungin kirjasarja avaa keskustelun Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan tulevaisuuden näkymistä.

Tutkimuksessani selvitän, millaisena perustulo näyttäytyy suomalaisten työmarkkinajärjestöjen, työnantaja- ja työntekijäpuolen, näkökulmasta ja miksi. Pyrin myös selvittämään millä tavalla avainhenkilöiden käsitykset perustulosta asettuvat suhteessa kansainvälisiin tutkimustuloksiin. 

Kevään puoluegallupit ovat pääpiirteissään noudattaneet samanlaisia trendejä eri Euroopan maissa koronakevään aikana. Pääministeripuolueiden kannatus on kasvanut ja populistien laskenut. Tiedot käyvät ilmi Ajatuspaja Toivon uunituoreesta raportista Pääministerit ja pandemia. 

Miltä puolueiden gallupkannatukset näyttävät Euroopassa koronapandemian aikana? Mihin suuntaan trendit osoittavat ja miten tuloksia voidaan selittää? Raportti perustuu 20 Euroopan valtion puoluekannatusmittausten tuloksiin. Gallupit on julkaistu keväällä 2020.

Suomessa nähty SDP:n gallup-nousu on osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pääministeripuolueiden suosio on noussut sitä mukaa, kun koronaviruspandemia on levinnyt. Vielä muuta Eurooppa nopeampaa kannatuskasvu on ollut Pohjoismaissa, joissa pääministeripuolueet nauttivat tammikuussa keskiarvona vain 19,2 % kannatusta, mutta maalis-huhtikuussa jo 24 % kannatusta.

Miten enemmistövaalitapaan siirtyminen vaikuttaisi Suomen puolueiden voimasuhteisiin? Syntyisikö enemmistöhallitus helpommin erilaisessa vaalijärjestelmässä ja kuinka uudenlainen vaalipiirijako vaikuttaisi kampanjointiin ja äänestysaktiivisuuteen?

Suomalainen perustuslakivaliokunta on kansainvälinen erikoisuus hyvine ja huonoine puolineen. Miten perustuslakivaliokunta onnistuu luovimaan läpi kapeikosta, jossa samanaikaisesti tarve vaikeille ja  mittaville reformeille kasvaa, mutta samanaikaisesti myös perusoikeuksien painoarvo korostuu?