Asiantuntijavieras Veli-Pekka Nurmi:

Pykälillä on väliä

Jokaisen oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluu Suomen perustuslaissa säädettyihin yksilön perusoikeuksiin. Turvallisuudesta huolehtiminen on siksi julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Ajantasainen lainsäädäntö taas on eri toimijoiden toiminnan ja suorituskyvyn taustalla melko huomaamattomana, mutta tärkeänä tekijänä.

Lähtökohtana kaikessa julkishallinnon toiminnassa on perustuslakiin kirjattu oikeusvaltioperiaate: kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tähän ei ole mitään poikkeusta hankalissakaan tilanteissa, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on yksi tärkeistä perusarvoistamme.

Kaikille julkisen vallan käyttäjille tulee oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti etukäteen normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä määrittää toimivaltuudet, jotka riittävät mitä erilaisemmissa tilanteissa. Tämä asettaa erityisesti vaikeasti ennakoitavissa vakavissa häiriötilanteissa tai aivan uudenlaisten ilmiöiden osalla lainsäädännön koetukselle. Viranomaisten toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden kääntöpuoleksi ei saa muodostua huoli oikeusturvasta.

Perusoikeuksiin voi oikeusvaltioperiaatteen mukaan puuttua vain säädösten sallimalla tavalla. Lainsäädännön on seurattava aikaansa ja muututtava ajan mukana etupainoisesti. Pykälien tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan toimivuus ja lainmukaisuus myös hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Onnettomuuksiin kuin myös tarkoituksellisesti aiheutettuihin ongelmiin liittyy tyypillisesti ennakoimattomia piirteitä, jotka haastavat tarkkarajaisesti määritetyt toimivaltuudet. Jotta yhteiskunnassa selvitään vaikeista tilanteista, on lainsäädännön mahdollistettava eri toimijoille riittävä tilanteen edellyttämä joustavuus. Tämä taas lyö korvalle vahvoille toimivaltuuksille ominaista tarkkarajaisuuden vaatimusta.

Kaikkiaan erilaiset häiriötilanteet tai niiden kehitys ei ole säännönmukaista tai kaavamaista. Normaalioloja ja yhteiskunnan monimuotoisia häiriötilanteita ei enää voi selkeästi erottaa toisistaan, vaan pikemminkin ne sulautuvat toisiinsa alati muuttuviksi ja yhteiskuntaan eri tavoin vaikuttaviksi olosuhteiksi.

Sekä julkishallinnon että yritysten osalla muutostekijöistä merkittävimpiä ovat juuri kansainvälinen ja kotimainen verkottuminen sekä yhteiskunnan eri toimintojen riippuvuuden kasvu erilaisista teknisistä järjestelmistä. Teknologian kehittyminen on muuttanut vakavien onnettomuuksien luonnetta ja se mahdollistaa myös aivan uudenlaisen tarkoituksellisen vaikuttamisen. Esimerkiksi tietoliikenneverkkojen hyödyntäminen tiedusteluun tai eriasteiseen vaikuttamiseen on nykyään käytännössä jokapäiväistä, kun myös modernin teknologian hyödyntäminen informaatiovaikuttamiseen

Olosuhteet ovat kehittyneet sellaiseksi, että voimme löytää itsemme tilanteesta, jossa emme edes tajua olevamme vakavan vaikuttamisen kohteena. Vaikuttamiseen ja sen torjuntaan liittyvä oikeudellinen epäsymmetria aiheuttaa merkittäviä lisähankaluuksia. Me toimimme kaikissa oloissa oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja vaikuttaja voi oikeudellisessa mielessä toimia käytännössä miten tahansa.

Eri toimijoiden riittävien toimivaltuuksien varmistamisen ohella lainsäädännön tärkeä tehtävä on sen kriisitilanteessa tuottama turvallisuuden tunne ja luottamus yhteiskunnan toimivuuteen. Kansalaisten kuin myös yritysten ja muiden organisaatioiden on helpompi ennakoida ja toimia yhteiskunnan osana, kun kaikkien tilanteiden pelisäännöt ovat jo etukäteen selvillä. Avoin ja luotettava viranomaisviestintä on tässä suhteessa tärkeä työkalu luottamuksen synnyttämisen taustalla.

Julkisessa keskustelussa kuulee usein moitittavan suomalaista lainvalmistelun tasoa. Ainakaan turvallisuutta koskevan lainsäädännön osalta tämä ei näytä pitävän paikkaansa. Meillä on nopeasti reagoitu muuttuviin olosuhteisiin. Viime vuosina erityisesti aluevalvontaa ja tiedustelutoimintaa sekä poliisin ja Puolustusvoimien vastuualueita koskevaa sääntelyä on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti todella toimivaan suuntaan. Siltä pohjalta eri turvallisuustoimijoiden on hyvä kehittää käytännön toimintaansa ja keskinäistä yhteistyötään. Siinä juuri pykälillä on väliä.

Veli-Pekka Nurmi

Kirjoittaja on professori ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja