Asiantuntijavieras Tuija Kuusisto:
Tietämys on voimaa!
Digitalisoituva yhteiskuntamme rakentuu päivittäin erilaiseksi ihmisten toiminnan, tiedon ja teknologisten systeemien muuttuessa. Me kaikki ihmiset sekä tietomme, rakentamamme systeemit ja luonto muodostavat globaaleja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia alati erilaisia tieto- ja toimintaympäristöjä. Rakentamamme automatisoituvat ja oppivat systeemit sopeutuvat muutoksiin, luovat jatkuvasti uusia tietoja ja pystyvät suoriutumaan yhä itsenäisemmin eri tehtävistä. Tiedon määrä kasvaa ja myös tiedon merkitys toiminnan mahdollistajana korostuu. Tämä kehitys on aiheuttanut ja edelleen aiheuttaa merkittäviä muutoksia yhteiskuntamme instituutioissa ja toiminnoissa.
Päätöksentekijän, johtajan, asiantuntijan tai luottamushenkilön käytettävissä olevat tiedot voivat olla puutteellisia tai vanhentuneita. Tahallisesti vääristeltyä disinformaatiota ja epähuomiossa muodostettua puutteellista tai väärää tietoa eli misinformaatiota virtaa myös tutkimuksiin perustuvien tietojen joukossa. Mikä voisi mahdollistaa päätöksentekijän selviytymisen tässä yhä kompleksisemmassa tieto- ja toimintaympäristössämme?
”Knowledge is power” on 1500-luvulla vaikuttaneeseen Sir Fancis Baconiin yhdistetty kuuluisa väite. Se tunnetaan suomeksi lausahduksena ”tieto on valtaa”. Tulisiko päätöksentekijän siis pitää kaikki tieto itsellään ja tavoitella siten valtaa? Knowledge on suomeksi sekä tieto että tietämys, ja power sekä valta että voima. ”Knowledge is power” voitaisiin siis suomentaa myös ”tietämys on voimaa”. Tällöin jaettu tietämys olisi yhteistä voimaa. Voisiko tietojen, osaamisen ja kokemuksen jakaminen siten olla päätöksentekijän toiminnan lähtökohtana?
Tietoa syntyy koko ajan lisää, ja tiedot myös muuttuvat jatkuvasti, joten kaiken tiedon jakaminen ei ole mahdollista, eikä tarpeenkaan. Yksi päätöksenteossa vaikuttavien tietojen ja tiedonjakamisen luokittelumalli on kuvattu alla. Se perustuu filosofian, viestinnän, sosiologian, kognitiotieteen, organisaatiokulttuurien, tietämyksen hallinnan ja päätöksentekojärjestelmien teorioihin. Mallia on sovellettu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistoiminnan ja päätöksenteon tietotutkimuksissa[1],[2]. Se tukee tavoitetta hahmottaa kokonaisuuksia päätöksentekoa varten. Sitä voi käyttää arvioitaessa, onko saatavilla riittävästi tietoja päätöksentekoa varten sekä myös arvioitaessa mitä ei ole tiedossa.
Päätöksenteossa tarvitaan kattavaa tilanneymmärrystä: jatkuvaa tilanteen tulkintaa kokonaisympäristössä sekä ennakointia paikallisesti ja ajallisesti välittömien tapahtumien ja tunnettujen keinojen ulkopuolelle. Päätöksenteossa vaikuttavia tietoja ovat tapahtuma- ja ympäristötietojen lisäksi toimintatavat, reunaehdot, resurssit, vaihtoehdot ja ennakoidut tulevaisuudet, sekä päättäjien arvot, missio ja visio ja tehtävä.
Päätöksenteossa vaikuttavien tietojen luokittelumalli:
| Arvot | Sisäinen tieto | Johtopäätökset | Ulkoinen tieto |
| Perusoletukset | Missio ja visio | Päätös | Tehtävä |
| Sosiaalisesti todet arvot |
Keinot | Vaihtoehdot toimia |
Todennäköiset lopputilat |
| Fyysisesti todet arvot |
Resurssit | Mahdollisuudet toimia |
Ennakoidut tulevaisuudet |
| Sosiaaliset rakenteet |
Toimintatavat | Reunaehdot | Ympäristö |
| Fyysiset rakenteet |
Ominaisuudet | Tilannekuva | Tapahtumat |
Yhteistyö on yksi keskeinen yhteiskuntamme toimintatapa. Kompleksisessa tieto- ja toimintaympäristössä tarvitaan päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden yhteisen tilanneymmärryksen muodostamista, johon kukin tuo tietonsa niin, että kokonaisuus hahmottuu kaikille selkeämmin. Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa suunniteltaessa kouluverkostoa tarvitaan siten laajaa yhteistyötä ja mm. koululaisten vanhempien, opettajien, koulutoimen ja teknisen toimen asiantuntijoiden ja johtajien näkemyksiä, sekä tietoja mm. koulurakennuksista, koulumatkoista ja väestöennusteista päätöksentekijöiden yhteisen tilanneymmärryksen muodostamista varten. Tilanneymmärrystä on muodostettava yhdessä ennen päätöksentekoa. Mitä heikommalla tilanneymmärryksellä päätöksiä tehdään, sitä suuremmiksi riskit kasvavat.
Meistä jokaisella on arvo ja arvot. Valintojemme ja päätöstemme kautta teemme arvomme näkyviksi. Millä arvoperustalla tahdot, että vaaleilla valittavat päätöksentekijät ja luottamushenkilöt tekevät päätöksiä? Onko luottamushenkilön arvojen mukaista ryhtyä toimeen ja tehdä hyvää? Tukea yrittelijäisyyttä ja työntekoa sekä sitä kautta taloudellisten edellytysten kasvattamista kaikille hyvän yhteiskunnan edistämiseksi? Äänestämällä jokainen meistä vaikuttaa siihen, millä arvoilla yhteiskuntaamme ja kuntaamme koskevia päätöksiä tehdään.
Tuija Kuusisto
Kirjoittaja on dosentti ja tekniikan tohtori
[1] Kuusisto, R. (2004). Aspects on Availability, A Teleological adventure of information in the lifeworld. Edita Prima Oy, Helsinki, 124p.
[2] Kuusisto, T., Kuusisto, R., Roehrig, W. “Situation Understanding for Operational art in Cyber Operations”. In Abouzakhar, N. (ed.) Proc of the 14th European Conference on Cyber Warfare and Security ECCWS-2015, Hatfield, UK, 2.-3.7.2015, pp. 169-178