Maakuntauudistus keskittää sote-vallan suurille kaupungeille: Lähes puolet kunnista saamassa vain 0-1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin
Ajatuspaja Toivon selvitys, huhtikuu 2021
Selvityksen lähtökohdat, oletukset ja rajaukset
Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten tulevissa aluevaltuustossa paikat jakautuisivat kuntien kesken, jos ne jakautuisivat samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaalien annetut äänet. Hallituksen esityksen mukainen aluevaltuusto valitaan suorilla vaaleilla maakunnan alueelta ilman nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita. Tämä tietenkin tarkoittaa, että kaikissa tapauksissa maakunnan keskuskaupunki tulee saamaan väkimääränsä myötä erittäin vahvan aseman. Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja sen lisäksi viidessä maakunnassa yli 40 prosenttia.[1] Äänivaltaleikkurien poistuminen on jo edellisen vaalikauden sote-uudistukseen kuulunut muutos, joten uudesta asiasta ei ole kysymys.
Hallituksen esityksen mukaan aluevaltuustoon ehdolle saadaan asettaa enintään 1,25-kertainen määrä ehdokkaita valtuustoon valittavien määrään nähden. Pienimmillä hyvinvointialueilla (enintään 200 000 asukasta) valtuustoon valittaisiin vähintään 59 jäsentä. Suuremmilla hyvinvointialueilla valittaisiin valtuutettuja vähintään 69 (enintään 400 000 asukasta), 79 (enintään 600 000 asukasta) tai 89 (yli 600 000 asukasta).[2]
| Asukasluku | Valtuuston koko | Valtuusto x 1,25 | Ehdokaslistan max.pituus |
| Enintään 200 000 | 59 | 73,75 | 73 |
| Enintään 400 000 | 69 | 86,25 | 86 |
| Enintään 600 000 | 79 | 98,75 | 98 |
| Yli 600 000 | 89 | 111,25 | 111 |
Tässä selvityksessä eivät ole mukana Helsinki eivätkä Uudenmaan maakunnan osista muodostetut hyvinvointialueet. Mukana ovat muut 17 aluetta, jotka siis vastaavat jo aiemmista yhteyksistä tuttuja maakuntia.
Puolueet pyrkivät ehdokaslistoja kootessaan maksimoimaan vaalitulosta, mikä ohjaa painottamaan väkirikkaampia alueita myös ehdokasasettelussa. Näin ollen puhtaasti kunnittaisten äänimäärien mukaisessa suhteessa esitetty aluevaltuustopaikkojen jakautumien saattaa olla pienten kuntien näkökulmasta jopa optimistinen. Kuntavaaleissa annettujen äänien jakautumisen mukaisessa suhteessa tehty tarkastelu paljastaa, mitkä kunnat kaikkein todennäköisimmin ovat vaarassa jäädä kokonaan ilman aluevaltuutettuja ja mistä todennäköisesti saadaan läpi korkeintaan yksi.
Huomionarvoista on, että keskuskaupungit todennäköisesti painottuvat myös ehdokasasettelussa, koska ehdokaslistoille mahtuu vain murto-osa siitä määrästä ehdokkaita, mitä kuntavaaleissa kaikkiaan asetetaan. Näin tilanne sangen todennäköisesti tulee olemaan sellainen, että jokaisessa kunnassa ei jokaisella puolueella ole esimerkiksi mies- ja naisehdokasta. Myös ikä- ja ammattijakaumien huomioon ottaminen keskuskaupunkien ulkopuolisilla alueilla voi jäädä merkittävästi puutteelliseksi.
Toinen puoli pohdinnassa on, että yksittäisen pienen kunnan jääminen kokonaan ilman aluevaltuustopaikkaa on todennäköisempää, jos kunnasta asetetaan kovin monta ehdokasta, koska oman kunnan äänet eivät välttämättä maksimaalisesti keskitettyinäkään riitä edes yhden henkilön saamiseen läpi. Todellisuus ei tietenkään ole aivan näin yksioikoinen, koska ehdokkaita vaaleissa eivät aseta kunnat vaan puolueet.
Häntäpään kunnassa ei edes valtuuston tai hallituksen puheenjohtajan tasoinen poliitikko voi olla varma läpimenostaan aluevaltuustoon, jos tunnettavuus ei ulotu kunnan rajojen ulkopuolelle. Toisaalta erittäin tunnettu ehdokas pikkukunnasta luultavasti menee helposti läpi, koska saa ääniä myös oman kuntansa ulkopuolelta. Mutta nämä tapaukset jäänevät harvinaisiksi poikkeuksiksi eivätkä olennaisesti muuta isoa kuvaa. Tämän näkökulman kattavia laadullisia oletuksia ei tässä selvityksessä siksi tehdä.
Tässä yhteydessä ei myöskään tehdä lukumääräisiä oletuksia paikkojen jakautumisesta puolueiden kesken. Tuloksista johtopäätöksiä vetäessä on kuitenkin kokonaiskuvan takia syytä huomata, että vuoden 2017 kuntavaalituloksen ja nykyisten puoluekannatuslukujen välillä on suuri ero etenkin keskustan ja perussuomalaisten kannatusosuuksien osalta. Kuntaliiton huhtikuussa 2017 tekemän laskelman mukaan keskusta olisi ollut nousemassa silloisten kannatuslukujen perusteella suurimmaksi peräti yhdeksässä silloisen esityksen mukaisessa maakunnassa ja vastaavasti perussuomalaiset ei yhdessäkään.[3] Mikäli aluevaltuustojen vaalit käytäisiin nykyhetken mukaisessa yleiskannatustilanteessa, selvää tietenkin on, ettei tällainen tulos kummankaan osalta olisi lähelläkään.
Keskustan alavireisestä suoriutumisesta ei kuitenkaan hyödy pelkästään Perussuomalaiset, vaan sille tulossa olleita ykköspaikkoja ovat viemässä muutkin. Esimerkiksi Keski-Suomessa Keskusta olisi vuoden 2017 kannatuksella ollut 18 aluevaltuustopaikalla suurin ryhmä (ja SDP toiseksi suurin 16 paikalla). Vuoden 2019 eduskuntavaalituloksessa Keskustan ääniosuus vaalipiirissä putosi jo lähes tasoihin SDP:n ja Perussuomalaisten kanssa, ja nykyisen yleiskannatustason toteutuessa Keskusta jäisi todennäköisesti kummankin taakse.
Yleisiä havaintoja
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy keskuskaupunkien huomattavaan painoarvoon, joka tuottaa peräti kahdeksalla alueella niille yksinään ehdottoman enemmistön aluevaltuustossa. Näiden lisäksi kuudessa tapauksessa keskuskaupunki on hyvin lähellä enemmistöä yksinään. Näille maakunnille tyypillistä on yksi tai useampi merkittävä seutukaupunki. Myös niissä kolmessa maakunnassa, joissa keskuskaupungin osuus jää alle 40 prosentin, keskuskaupungin osuus on yli kolmasosa paikoista, ja enemmistöön aluevaltuustossa riittävät keskuskaupungin osuuden päälle vain yhden seuraavaksi suurimman kunnan äänet. Voimakkaimmin maakunnan päätösvalta keskittyy Keski-Pohjanmaalla, missä Kokkolan painoarvo aluevaltuustossa on kuntavaaliäänien perusteella peräti 71 prosenttia.
| Suurimmalla kaupungilla yksinään enemmistö (8) | Suurimman kaupungin osuus paikoista 40–50 % (6) | Suurimman kaupungin osuus paikoista 34–39 % (3) |
|
|
|
Voimakkaan keskittymisen seurauksena ainakin 60 pientä kuntaa on tämän selvityksen kattamissa maakunnissa jäämässä ilman yhtäkään aluevaltuutettua. Nämä kunnat ovat sellaisia, joissa annettujen äänien määrä on pienempi kuin viimeiseen aluevaltuustopaikkaan vaadittava suhdeluku. Kunnassa oleva äänestysvoima ei siis riitä viemään ehdokasta läpi, vaan asia jää kiinni puolueiden ehdokasasettelusta ja kunnan aluetta laajemmalle ulottuvasta ehdokkaan kampanjointikyvystä. Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia on viime kuntavaalien äänestyslukujen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kummassakin peräti kymmenen pienintä kuntaa on saamassa nolla paikkaa aluevaltuustoon. 
Nollakuntien määrä on seuraavaksi suurin Keski-Suomessa (8), Pirkanmaalla (7), Pohjois-Savossa (6) ja Lapissa (5), ja lopuissa välillä 1–4.
Lisäksi 69 kuntaa on tilanteessa, jossa ovat saamassa aluevaltuustoon korkeintaan yhden paikan. Tällaisia kuntia on eniten Pohjois-Pohjanmaalla (11), Lapissa (8), Pirkanmaalla (7) ja Varsinais-Suomessa (7). Keskuskaupungit ovat viemässä tässä tarkastelussa mukana olevien 17 maakunnan aluevaltuustojen 1103 paikasta yhteensä 543 eli 49,2 %. Ilman aluevaltuustopaikkaa tai korkeintaan yhteen paikkaan jäämässä olevien kuntien osuus Uudenmaan ulkopuolella olevista Manner-Suomen kunnista on 47 %.
Aluevaltuustopaikat kunnittain kussakin maakunnassa
Seuraavassa osiossa esitetään ympyrädiagrammeina aluevaltuustopaikkojen jakautuminen kussakin maakunnassa. Mukana esityksessä ovat vain ne kunnat, jotka ovat viime kuntavaalien äänimäärän perusteella saamassa paikkoja aluevaltuustoihin. Tämän raportin pohjana käytetyt lukutiedot on kerätty Tilastokeskuksen julkisista vaaliaineistoista, ja laskentataulukot on julkistettu sen yhteydessä.
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomen aluevaltuuston koko on 79, josta Turun viime kuntavaalien äänimäärä toisi 37 paikkaa (47 %). Maakunnan väestökehitys on rakenteeltaan voimakkaasti Turkuun painottuva, joten vuoden 2022 tilanteessa saatetaan olla jo hyvin lähellä 50 prosenttia aluevaltuustopaikoista. Ehdokaslistan enimmäispituus Varsinais-Suomessa on 98.
Varsinais-Suomen kohdalla korostuu kuntien suuri lukumäärä, jonka myötä on myös keskimääräistä enemmän niitä kuntia, jotka jäävät äänimääränsä perusteella äänikynnyksen alapuolelle ja ovat siten jäämässä ilman edustusta aluevaltuustossa.
- Enemmän kuin yhden paikan on saamassa yhdeksän kuntaa: Salo, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Parainen, Loimaa, Uusikaupunki ja Paimio.
- Vain yhden paikan ovat saamassa Kemiönsaari, Laitila, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Somero.
- Kokonaan ilman paikkaa ovat jäämässä Aura, Koski Tl, Kustavi, Marttila, Nousiainen, Oripää, Pyhäranta, Sauvo, Taivassalo ja Vehmaa.
Satakunta
Satakunnan aluevaltuuston koko on 69, josta Pori on ottamassa 28 paikkaa (41 %). Satakunnalle luonteenomaista on vahva kakkoskaupunki Rauma. Nämä kaksi yhdessä muodostavat ylivoimaisen enemmistön aluevaltuustosta, ja loput kunnista ovat saamassa läpi enimmillään neljä edustajaa kukin. Ehdokaslistan enimmäiskoko on 86 ehdokasta.
- Porin ja Rauman lisäksi useamman kuin yhden paikan on saamassa kahdeksan kuntaa: Ulvila, Kankaanpää, Eura, Huittinen, Eurajoki, Kokemäki, Säkylä ja Harjavalta.
- Enintään yhden paikan ovat saamassa Nakkila, Merikarvia ja Karvia.
- Kokonaan ilman paikkaa ovat jäämässä Jämijärvi, Pomarkku ja Siikainen.
[HUOM: Honkajoen yhdistyminen Kankaanpäähän puuttuu laskelmasta. Tämä siirtää yhden paikan Porilta Kankaanpäälle. Kokonaiskuvan kannalta asialla ei ole suurta merkitystä.]
Pirkanmaa
Pirkanmaan aluevaltuuston koko on 79 ja ehdokaslistan enimmäiskoko näin ollen 98. Keskuskaupunki Tampere on saamassa yksinään enemmistöön riittävät 42 paikkaa (53 %). Keski-Suomesta siirtynyt Kuhmoinen on mukana Pirkanmaan kokonaisuudessa, mutta ei ole saamassa paikkaa aluevaltuustoon kuten ei myöskään kuusi muuta pienintä kuntaa.
- Tampereen lisäksi enemmän kuin yksi paikka on tulossa kahdeksalle kunnalle: Nokia, Kangasala, Ylöjärvi, Sastamala, Lempäälä, Valkeakoski, Pirkkala ja Akaa.
- Enintään yhden paikan on saamassa seitsemän kuntaa eli Mänttä-Vilppula, Orivesi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Virrat, Parkano ja Pälkäne.
- Alle äänikynnyksen ja kokonaan ilman paikkoja ovat jäämässä Ruovesi, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki.
Kanta-Häme
Kanta-Hämeen 59 aluevaltuutetusta Hämeenlinnasta olisi 24, eli maakuntakeskus käyttäisi 41 prosentin äänivaltaa. Yhdessä Riihimäen kanssa koossa on kuitenkin 57 prosenttia, ja Forssankin kanssa juuri ja juuri enemmistö (50 %). Ehdokaslistan enimmäispituus Kanta-Hämeessä on 73 ehdokasta.
Vaikka neljä suurinta kuntaa on viemässä yli ¾ paikoista, tämä on silti yksi vähiten keskittyneistä maakunnista!
- Riihimäki (10), Forssa (6) ja Janakkala (5) ovat Hämeenlinnan jälkeen painoarvoltaan merkittävimmät, ja yhdessä Hämeenlinnan kanssa 76 % aluevaltuustosta.
- Kolme paikkaa ovat saamassa Hattula, Loppi ja Hausjärvi, kaksi Tammela ja Jokioinen.
- Ypäjä on saavuttamassa enintään yhden paikan, Humppila jäämässä nollille.
Päijät-Häme
Päijät-Häme on siinä mielessä erikoislaatuinen maakunta, että sen aluevaltuustossa toisaalta jokaisella kunnalla on edes yhden paikan edustus, mutta toisaalta maakuntakeskuksella on yksinään ehdoton enemmistö, ja vieläpä selvä sellainen. Lahti on viemässä 69 paikasta 40, mikä tarkoittaa 58 prosentin osuutta. Ehdokaslistan maksimikoko on 86.
- Enemmän kuin yhden paikan aluevaltuustoon ovat saamassa Lahden lisäksi Hollola (8), Heinola (7), Orimattila (5), Asikkala (3) ja Iitti (2).
- Yhteen paikkaan ovat jäämässä Kärkölä, Sysmä, Padasjoki ja Hartola.
Kymenlaakso
Kymenlaaksossa on vain kuusi kuntaa, ja niistä pienin eli Miehikkälä on silti jäämässä ilman paikkaa aluevaltuustossa. Maakuntakeskus Kouvola on saamassa 59-paikkaisesta aluevaltuustosta ehdottoman enemmistön eli 31 paikkaa (53 %). Kakkoskaupunki Kotkakin on saamassa merkittävän edustuksen. Ehdokaslistan maksimikoko on 73.
- Kotka on saamassa lähes kolmanneksen paikoista (18); Haminalle tulossa 7 ja Pyhtäälle 2 paikkaa.
- Virolahti on jäämässä yhteen paikkaan, Miehikkälä nollille.
Etelä-Karjala
Etelä-Karjala lukeutuu niihin maakuntiin, joissa maakuntakeskus on saamassa yksinään aluevaltuustoon ehdottoman enemmistön, reilulla marginaalilla. Aluevaltuuston 59 paikasta 34 kappaletta eli 58 % on menossa Lappeenrannalle. Ehdokaslistan maksimikoko on 73. Maakuntakeskuksen ja vahvan kakkoskaupunki Imatran varjoon jäävät kaikki loput kunnat alle neljäsosan yhteenlasketulla osuudella aluevaltuustopaikoista.
- Vahva seutukaupunki Imatra on saamassa aluevaltuustosta 13 paikkaa
- Kahden paikan kuntia ovat Ruokolahti, Parikkala, Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale.
- Rautjärvi ja Lemi ovat jäämässä yhteen paikkaan. Nollakuntia Etelä-Karjalassa ei ole.
Etelä-Savo
Etelä-Savossa maakuntakeskus Mikkeli on saamassa 59 aluevaltuustopaikasta 24 eli osuutena 41 %. Maakunnassa on lisäksi painoarvoltaan vahvoja seutukaupunkeja Savonlinna ja Pieksämäki. Puolet Etelä-Savon kunnista joutuu tyytymään yhteen paikkaan aluevaltuustossa tai jäämään kokonaan ilman.
- Mikkelin lisäksi merkittäviä määriä aluevaltuustopaikkoja ovat saamassa Savonlinna (16) ja Pieksämäki (8).
- Enemmän kuin yhden paikan ovat lisäksi saamassa Juva (3) sekä Mäntyharju ja Kangasniemi (2).
- Rantasalmi, Sulkava, Puumala ja Hirvensalmi jäävät yhteen paikkaan, Pertunmaa ja Enonkoski jäävät nollille.
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo on maakunta, jossa kuntavaalien äänestystietojen perusteella yhdistyy keskuskaupungin ehdoton enemmistö (36 paikkaa, 52 %) aluevaltuustossa ja huomattava määrä kuntia kokonaan ilman edustusta. Aluevaltuuston koko on 69 ja ehdokaslistan enimmäispituus 86 ehdokasta. [Tähän korjattu valtuuston ja listojen koot]
- Yli yhden paikan suuruisia edustuksia ovat saamassa Kuopion lisäksi Varkaus, Iisalmi ja Siilinjärvi (6), Leppävirta ja Lapinlahti (3) sekä Kiuruvesi ja Suonenjoki (2).
- Yhteen paikkaan ovat jäämässä Pielavesi, Joroinen, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautalampi.
- Kokonaan ilman paikkaa aluevaltuustossa ovat jäämässä Kaavi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Tervo ja Rautavaara.
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalassa maakuntakeskus Joensuu on 28 paikallaan saamassa 47 prosentin osuuden 59-paikkaisesta aluevaltuustosta eli on lähellä ehdotonta enemmistöä. Vaikka kaikkien muiden kuntien osuudet ovat yksinään vaatimattomia, vain Valtimo on jäämässä kokonaan ilman edustusta. Ehdokaslistan maksimikoko on 73 ehdokasta.
- Pohjois-Karjalassa ei ole selkeää kakkoskaupunkia, ainakaan aluevaltuustoedustusten perusteella, vaan Kontiolahti, Lieksa, Liperi ja Kitee ovat edustukseltaan suunnilleen samaa kokoluokkaa (4–5 paikkaa, 7-8 %)
- Nurmes on saamassa kolme paikkaa, Outokumpu, Ilomantsi Juuka ja Polvijärvi kukin kaksi.
- Tohmajärvi, Heinävesi ja Rääkkylä ovat jäämässä yhteen paikkaan.
Keski-Suomi
Keski-Suomen aluevaltuuston koko tulisi olemaan 69 valtuutettua, jolloin ehdokaslistan enimmäiskoko on 86. Maakuntakeskus Jyväskylä on ottamassa selvän ehdottoman enemmistön eli 39 paikkaa (57 %). Keski-Suomessa myös kokonaan ilman paikkaa jäävien kuntien määrä on merkittävä (8).
- Vain seitsemän kuntaa (Jämsä, Äänekoski, Laukaa, Keuruu, Muurame, Saarijärvi ja Viitasaari) saisi enemmän kuin yhden paikan.
- Yhteen paikkaan joutuisivat tyytymään Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Pihtipudas, Petäjävesi ja Uurainen.
- Kokonaan ilman paikkoja jäisivät Konnevesi, Toivakka, Kinnula, Multia, Kyyjärvi, Kannonkoski, Kivijärvi ja Luhanka.
Etelä-Pohjanmaa
Tämän selvityksen maakunnista Etelä-Pohjanmaa on se, jossa maakuntakeskuksen painoarvo tulevassa 59 paikan aluevaltuustossa on pienin, tosin tässäkin tapauksessa se on saamassa yli kolmasosan paikoista (20 paikkaa, 34 %). Enemmistöä Seinäjoki ei siis pysty saamaan ilman liittoutumista vähintään kahden muun kunnan kanssa. Ehdokaslistan maksimikoko on 73.
- Enemmän kuin yhden paikan aluevaltuustoon ovat saamassa Kurikka (7), Kauhava (5), Lapua (5), Kauhajoki ja Ilmajoki (4), Alavus ja Alajärvi (3), sekä Teuva ja Ähtäri (2).
- Yhteen paikkaan ovat yltämässä Isokyrö, Kuortane, Lappajärvi ja Vimpeli.
- Evijärvi, Soini, Isojoki ja Karijoki eivät ole omilla äänillään ylittämässä äänikynnystä eli ovat vaarassa jäädä ilman edustusta.
Pohjanmaa
Pohjanmaan maakunnassakin aluevaltuuston kokoonpanossa maakuntakeskus Vaasa tulee painottumaan voimakkaasti, vaikka se onkin vähiten keskittyneiden maakuntien luokassa (Vaasa 23 paikkaa eli 39 %). Tosin yhdessä Mustasaaren kanssa se pystyy muodostamaan enemmistön 59-paikkaisessa aluevaltuustossa. Ehdokaslistan maksimikoko on 73 ehdokasta.
- Mustasaari ja Pietarsaari ovat saamassa seitsemän paikkaa, Pedersöre neljä ja Närpiö kolme.
- Kahteen paikkaan ovat jäämässä Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Laihia, Vöyri, Maalahti ja Luoto.
- Korsnäsistä läpi päässee yksi, Kaskisista ei yhtäkään.
Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaan aluevaltuusto on keskittymässä maakuntakeskukselle selkeämmin kuin missään muussa tämän selvityksen maakunnassa. Kokkola on ottamassa tarjolla olevasta 59 paikasta peräti 42 (osuus 71 %). Tällaisella osuudella päätöksenteko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista voi tapahtua käytännössä kokonaan kokkolalaisten voimin. Ehdokaslistan maksimikoko on 73 ehdokasta.
- Useampi kuin yksi paikka on menossa Kannukselle, Kaustiselle, Vetelille, Toholammille ja Perholle.
- Halsua on saamassa yhden paikan, Lestijärvi jäämässä nollille.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan tapauksessa valtuuston koko tulisi olemaan 79 valtuutettua, jolloin ehdokaslistan enimmäiskoko on 98. Vuoden 2017 kuntavaaliäänien suhteessa tarkasteltuna Oulu saisi 79 aluevaltuustopaikasta reilusti ehdottoman enemmistön (44 paikkaa). Tämä riittää yksinään enemmistöön (56 %) aluevaltuustossa.
- Vain kahdeksan kuntaa (Raahe, Kuusamo, Kalajoki, Kempele, Ylivieska, Ii, Muhos ja Nivala) saisivat enemmän kuin yhden paikan.
- Yhteen paikkaan joutuisivat tyytymään Haapajärvi, Haapavesi, Liminka, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski ja Tyrnävä.
- Kokonaan ilman paikkoja jäisivät Alavieska, Hailuoto, Kärsämäki, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Reisjärvi, Vaala ja Utajärvi.
Kainuu
Kainuun aluevaltuuston koko on 59 ja ehdokaslistan enimmäispituus siten 73 ehdokasta. Kajaani kerää lähes puolet eli 28 paikkaa (47 %). Tarkastelu tässä on tosin vuoden 2017 äänestystietojen mukaan tehty, joten Kajaanin osuus voi vuoden 2022 aluevaaleissa nousta jo yli 50 prosentin. Maakunnan väestökehitys on negatiivinen, ja vaikka myös Kajaanin väkiluku on laskusuunnassa, sen suhteellinen osuus maakunnan väkiluvusta kasvaa, koska muiden kuntien väkiluvun negatiivinen kehitys on suhteellisesti nopeampaa.[4]
- Kajaanin jälkeen melko tasavahvoja ovat Sotkamo (9 paikkaa), Kuhmo (7) ja Suomussalmi (7).
- 1–3 paikkaa ovat saamassa Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi. Nollakuntia Kainuussa ei ole.
Lappi
Lapin aluevaltuuston koko on 59, ja listan maksimipituus näin ollen 73 ehdokasta. Rovaniemi saisi 59 paikasta 22 (osuus paikoista 37 %), ja Kemi sekä Tornio kumpikin 8. Enemmistö syntyy Rovaniemen ja jommankumman näistä äänillä.
- Kokonaan ilman paikkoja jäisivät Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi, Savukoski ja Utsjoki.
- Yhteen paikkaan joutuisivat tyytymään Kolari, Posio, Ranua, Salla, Simo, Tervola, Pello ja Ylitornio.
- Useamman kuin yhden paikan saisivat suurimpien kaupunkien lisäksi vain Keminmaa, Kemijärvi, Sodankylä, Inari ja Kittilä.
Suurten etäisyyksien vuoksi Lapin kohdalla on muuta maata relevantimpaa tarkastella myös edustuksen seutukunnittaista jakautumista. Rovaseutu ja Meri-Lappi yhdessä keräävät tässä tarkastelussa peräti 75 prosenttia paikoista Lapin tulevassa aluevaltuustossa.
| Seutukunta | Paikkamäärä | Osuus paikoista % |
| Rovaseutu | 23 | 39 |
| Meri-Lappi | 21 | 36 |
| Itä-Lappi | 5 | 8 |
| Ylä-Lappi | 5 | 8 |
| Tunturi-Lappi | 3 | 5 |
| Tornionlaakso | 2 | 3 |
Lisätiedot:
Antti Vesala, vt. toiminnanjohtaja
antti.vesala@toivoajatuspaja.fi
Viittaukset
[1] Ylen uutinen: ”Tulevaisuudessa isot kunnat päättävät myös pienten kuntien sosiaali- ja terveysasioista? Näin käy, mikäli sotelakiesitys toteutuu”. https://yle.fi/uutiset/3-11852847
[2] HE 241/2020 vp: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_241+2020.aspx
[3] Kuntaliitto / Marianne Pekola-Sjöblom, 18.4.2017; luvut liiteaineistossa.
[4] Kainuun liitto: Väestötilastoja https://kainuunliitto.fi/tietopalvelut/tilastot/vaesto-ja-muuttoliike/