Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset edellyttävät ennemmin sote-palvelujen tehostamista kuin lisäveroja tai asiakasmaksujen nostoa. Yli kolmannes (36 %) vastaajista kertoo, ettei halua maksaa lisää veroja, vaan nykyisen rahoituksen on riitettävä ja talouden sopeuttaminen tulee tehdä ensisijaisesti palveluita tehostamalla ja tarpeettomista palveluista luopumalla. Vastaajista 29 % on sitä mieltä, että sopeuttaminen edellyttää sekä lisärahoitusta että palvelujen tehostamista.

Huhtikuun kunta- ja aluevaalien jälkeen uudet valtuustot pääsevät jatkamaan työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Silloin on aika tarkastella, mitä hyvää hyvinvointialueilla on saatu aikaan ja millaisia tavoitteita tulee asettaa seuraavalle kaudelle. Tässä lähes 100-sivuisessa artikkelikokoelmassa 16 tutkijaa, asiantuntijaa ja päättäjää  jakavat tietoa ja kertovat ideoita ja näkemyksiä sote-palvelujen kehittämiseksi. Tilaisuudessa alustavat kirjaan artikkelitkin laatineet kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sekä useat muut sote-asiantuntijat.

Kaikkien eduskuntapuolueiden – myös vasemmistoliiton – kannattajissa omalääkärimallin toteutus julkisen lisäksi yksityisenä tuotantona saa enemmän kannatusta kuin vastustusta. Kela-korvauksia kannattavat erityisesti kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja keskustalaiset. Myös SDP:n kannattajissa Kela-korvauksia ja yksityisiä terveyspalveluja kannatetaan enemmän kuin vastustetaan.

Ajatuspaja Toivon julkaisut ovat tästä lähtien entistä paremmin saavutettavia. Painettujen kirjojen ja PDF:n lisäksi julkaisemme kirjoitukset nyt helppolukuisinaa verkkojulkaisuina. Verkkojulkaisut skaalautuvat niin mobiiliin kuin tietokoneen näytölle. Pääset myös kätevästi navigoimaan lukujen välillä.

Tutkielman kannalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat erityisesti kiinnostuksen kohteena, jonka takia ensimmäisenä hypoteesina on, että ”sosiaali- ja terveysalataustaiset aluevaltuutetut kokevat vahvemmin edustavansa omaa ammattiryhmäänsä kuin muut valtuutetut”.

Millaisia rakenteellisia, toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia pitäisi Suomessa tehdä, jotta työllisyysaste nousee ja työmarkkinoille saadaan lisää joustoa? Voisimmeko ottaa mallia Tanskasta? Tässä teoksessa työministeri Arto Satonen, tutkijat Sanna Kurronen ja Robert Arnkil sekä pääministern erityisavustaja Mikko Martikkala esittävät näkemyksiä ja ehdotuksia suomalaisen työmarkkinajärjestelmän parantamiseksi.

Ajatuspaja Toivon kyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö (78 %) kertoo luottavansa tasavallan presidenttiin ja hallitukseen turvallisuuskysymyksissä. Luottamus oli vahvinta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajissa, mutta vastaajien enemmistö myös oppositiopuolueiden kannattajien joukossa kertoo luottavansa poliittiseen johtoon turvallisuuden saralla.

Julkaisemme kyselyraportin, jossa on pureuduttu kansalaisten näkemyksiin muun muassa rajalain säätämisestä ja Itämeren turvallisuudesta. Esittelemme myös Ajatuspaja Toivon kaksi tuoreinta selvitystä: Arktisen ja Itämeren alueiden geopoliittiset tilanteet.

Itämerellä on pitkä historia kaupan- ja sodankäynnin alueena. Alue on ollut historiallisesti monien sotien ja konfliktien näyttämönä. Itämeren alue on keskeinen geopoliittinen kohtaamispaikka, jossa kohtaavat useiden maiden strategiset, taloudelliset ja sotilaalliset intressit.

Kyselytutkimuksissa suomalaiset kääntyivät heti Ukrainan sodan alkaessa selkeästi Nato-jäsenyyden kannalle. Eduskunnassa sen sijaan perustelut Nato-jäsenyydelle eivät olleet niin yhdenmukaisia, vaikka lopulta selvällä enemmistöllä liittoumaan haettiinkin. Useille kansanedustajille yhtäkkinen mielipiteen muutos Nato-jäsenyyttä kohtaan vaati perusteluja, ja tämän seurauksena keskusteluista voidaan erottaa useampia puhujatyyppejä. Puhujatyypit perustelevat kukin eri tavoin jäsenyyden hakemista tai sen vastustamista. Keskusteluissa puhujatyyppejä erottaa toisistaan erityisesti näkemykset turvallisuustilanteesta, ja sen tuomista riskeistä.