Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä ja heidän osuutensa koko maan väestöstä on ennustettu kaksinkertaistuvan noin 16 prosenttiin. Ilmiö vaikuttaa moneen yhteiskunnalliseen seikkaan – ja varsin paljon myös politiikkaan.

Maan rajojen ulkopuolella asuvan venäläisvähemmistön aseman turvaaminen on ollut Kremlin agendalla koko Putinin valtakauden ajan. Ukrainan lisäksi venäläisvähemmistön asema on viime vuosikymmeninä ollut poliittisesti kiperä kysymys myös Baltian maissa.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Kerromme, mikä on Nato organisaationa ja kuinka jäsenyys muuttaisi Suomen, Itämeren alueen ja koko EU:n turvallisuusstrategiaa.

Selvityksessä analysoidaan Suomen ensimmäisten aluevaalien ehdokasasettelua ja tuloksia. Vertailussa puolueiden kannatusrakenteet huomioiden ikä- ja sukupuolijakaumat. Selvityksessä tarkastellaan myös hyvinvointilaueiden välisiä eroja ikäluokittain.

Tavoitteita päästöjen vähentämiseksi asetetaan monissa yhteisöissä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lisää tietoa konkreettista keinoista. Tässä kirjassa ei luetella ongelmia, vaan etsitään ratkaisuja järkevän ilmastopolitiikan edistämiseksi.

Kirja sisältää konkreettisia ja perusteltuja ehdotuksia talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi. Yhdistävänä päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen. Kirjoittajina Suvi-Anne Siimes, Sami Pakarinen, Sari Lounasmeri, Mauri Kota-aho, Mikko Martikkala ja Antti Vesala.

Kysymyksissä kartoitettiin, millä tavoin kansalaisten Nato-kantaan vaikuttavat Venäjän toimet Ukrainassa sekä Ruotsin mahdollinen eteneminen omassa jäsenhakemuksessaan. Lisäksi kysyttiin, millainen merkitys valtiojohdon ja asiantuntijoiden näkemyksillä on siinä, miten kansalaiset muodostavat omaa Nato-kantaansa. 

Selvitys tarjoaa kiinnostavaa tietoa vaaliasetelmista: Minkä ikäiset ehdokkaat pääsivät listoille? Entäpä valtuustoihin? Kuinka sukupuolittuneita eri puolueet ovat? Miten kasvavien kaupunkien poliittinen valta jakaantuu puolueiden ja eri ikäluokkien välillä? Olemme keskittyneet erityisesti suurimpien (yli 100 00 asukkaan kaupunkien vaalitulokseen) ja rajanneet tarkastelun kuuteen suurimpaan eduskuntapuolueeseen.

Euroopan unionin parlamentissa operoivan ID-ryhmän politiikka perustuu kritisointiin ja integraation vastustukseen. Gradututkielmassani tarkastelen, tarjoaako Identiteetti ja demokratia -ryhmä aidosti vaihtoehtoa kansalaisille, vai onko tarkoitus vain nostaa kannatusta populistisen politiikan kautta?

Sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi keskustella ilman, että esillä on myös palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeuden näkökulma, johon liittyy mahdollisuus itse vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Tässä selvityksessä asiaa kysyttiin vastaajan omasta näkökulmasta. Ylivoimaiselle enemmistölle eli 70 prosentille vastaajista olisi tärkeää saada itse valita, mitä hakee tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut.