Gradupaja:
Teemat ja tunneregiimit koronakriisin alkuvaiheessa – Analyysi eduskuntapuolueiden Facebook -päivityksistä maaliskuussa 2020

Gradututkielmassani selvitin eduskuntapuolueiden Facebook-viestinnän teemoja koronakriisin alussa kaksi viikkoa eteenpäin valmiuslain antamisesta eduskunnalle 17.3-31.3.2020.  Ensimmäisessä blogikirjoituksessani avasin tutkimuksen taustaa, aineistoa ja alustavia tuloksia.

Tässä blogissa käsittelen tutkielman tuloksia. Aineiston analyysissä tarkastelin teemoittelun ja kvantifioinnin avulla eduskuntapuolueiden virallisilla Facebook-sivuilla julkaistujen päivitysten tekstisisältöjen aiheita ja niiden herättämiä tunneregiimejä sekä kommenttien ja jakojen määrää kohdeyleisössä.

Tunneregiimillä tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa käytettyjä tunneilmaisuja ja tässä tutkielmassa tarkastelun kohteeksi rajattiin kuusi tunnereaktioita, joilla käyttäjien on mahdollista reagoida päivityksiin.

Puolueiden viestinnässä nousi esiin viisi teemaa; Talous, terveys, päätöksenteko poikkeustilanteessa, selviämme yhdessä sekä turvallisuus. Pandemian alkuvaiheessa kaikki puolueet halusivat osoittaa tukensa kriisinhoidolle ja hallituksen toimille. Puolueet olivat yhdenmielisiä Facebook päivitystensä sisällöissä ja erimielisyydet politiikkatoimista ilmaistiin sovittelevasti. Eniten reaktioita ja kommentteja herättivät perussuomalaisten päivitykset.

Puolueiden välillä tunneregiimien esiintymisessä oli hajontaa. Poliittisessa sosiaalisen median viestinnässä tunneregiimit ovat merkityksellisiä, sillä erilaisia tunnereaktioita herättävät päivitykset saavat enemmän orgaanista näkyvyyttä sosiaalisen median algoritmeissa. Tällä voi olla vaikutusta äänestäjien käyttäytymiseen. Vaikka somen tunnereaktioista ei voi tutkimusten mukaan ennustaa vaalivoittoa, tunnereaktiot vaikuttavat ihmisten käsityksiin ehdokkaista ja puolueista. Negatiiviset tunnereaktiot somessa voivat korreloida vaalimenestykseen positiivisia tunnereaktioita paremmin. (Anwar & Giglietto 2024.) Eräässä ennen some-aikakautta tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että toimija, joka saa eniten näkyvyyttä ilmaisuilleen ja mielipiteilleen julkisessa tilassa pystyy ohjaamaan kansakunnan mielipiteitä ja saa vaaleissa todennäköisesti eniten (McCombs ja Shaw 1977).

Tässä blogissa esittelen tulokset teemoittain ja millaisia painotuksia niillä oli puolueittain. Lisäksi esittelen puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot sekä kommenttien ja jakojen lukumäärän aineiston seurantajakson aikana.

Talous

Talous -teemassa puolueet halusivat osoittaa tukea yrittäjille talousahdingossa. Työpaikkojen ja toimeentulon turvaamista pidettiin tärkeänä. Puolueet myös esittivät erilaisia näkökulmia siitä, miten tilanne muuttaa kansantalouden toimintaa.

Talous -teemassa korostui poikkeuksellisesti hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdenmielisyys, vaikkakin hallituspuolueet edustivat lähinnä vasemmistoa ja oppositio oikeistoa – ja näin ollen ne olisivat perinteisesti talouspoliittisilta ideologioiltaan hyvin kaukana . Opposition kritiikki kohdistui velanottoon ja varoja toivottiin käytettävän vaikuttavasti. Toisaalta pandemian vaikutuksilla kansantalouteen haluttiin myös vauhdittaa ideologisia näkemyksiä ja niillä perusteltiin vihreää siirtymää, työllisyystoimien uudelleenarviointia ja tulonsiirtoja. Valtiovarainministerin salkkua pitänyt keskusta totesi pohjan pudonneen niin kehyksiltä kuin budjetiltakin.

Terveys

Terveys -teemassa puolueet pitivät tärkeänä, että koronakriisin hoidossa kiinnitettäisiin huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin. Terveydenhuollon kapasiteetin turvaamista pidettiin välttämättömänä. Puolueet myös jakoivat viestinnässään kansalaisille kehotuksia noudattaa ohjeita. Erityisesti perussuomalaiset julkaisivat päivityksiä, joissa oli konkreettisia toimintaohjeita pandemian leviäimisen hillitsemiseksi. Puolueet kiinnittivät viestinnässään huomiota kansalaisten henkiseen hyvinvointiin, toivoon, hengellisyyteen ja huumoriin osana kriisin hoitoa erityisesti kristillisdemokraattien toimesta.

Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen esiintyi puolueiden päivityksissä tasaisesti. Keinot olivat kuitenkin puolueilla varsin erilaisia. Vasemmistopuolueet puolsivat tulonsiirtoja ja työttömyyskorvausten ripeää käsittelyä. Perussuomalaisten mukaan kaikki resurssi olisi suunnattava heikoimmassa asemassa oleviin oman maan kansalaisiin maahanmuuton sijaan. Kokoomus esitti kotitalousvähennyksen laajentamista ja palvelusetelien käyttöönottoa niin, että ikäihmisille voitaisiin tuoda kotiin palveluita kuten ruokaa ja lääkkeitä.

Päätöksenteko poikkeustilanteessa

Päätöksenteko poikkeustilanteessa -teemassa erityisesti oppositiopuolueet nostivat esiin tarpeen tiukemmille rajoituksille ja selkeämmille ohjeille. Valittuja toimenpiteitä koronan leviämisen estämiseksi pidetiin välttämättöminä ja päätöksenteon nopeutta pidettiin tärkeänä. RKP ja oppositiopuolueet korostivat panostuksia tutkimukseen ja asiantuntijoiden kuulemista tilanteen ratkaisemiseksi. Puolueet nostivat esiin seikkoja, joissa korona tarjosi mahdollisuuden uudistua.

Tässä teemassa oppositio esitti vaatimuksia hallitukselle toisenlaiseen toimintaan rajoitusten, ohjeiden ja päätöksenteon nopeuden suhteen ja hallituksen ja opposition väliset näkemyserot tulivat esiin selkeimmin. Puolueet myös esittivät ideologiaan pohjautuvia näkemyksiä siitä, millaisia reformien mahdollisuuksia poikkeukselliset olot tarjosivat. Koronan aiheuttama talouskriisi nähtiin otollisena perusteena sosiaaliturvauudistukselle, maahanmuuton vähentämiselle sekä hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymiselle. Myös kehitysyhteistyörahoitus haluttiin lakkauttaa koronan varjolla.

Yhdessä selviämme

Yhdessä selviämisen teemassa korostettiin yhtenäisyyttä kansallisen kriisin hoitamisen onnistumiseksi. Puolueet halusivat osoittaa tukensa ja arvostusta välttämättömistä yhteiskunnan toiminnoista huolehtivia ammatteja kohtaan. Viestinnässä vedottiin myös kansalaisten yksilönvastuuseen, jotta jokainen arjessaan toimisi siten, että kriisin hoito onnistuisi ja taudin leviäminen estettäisiin.

Puolueet korostivat viestinnässään yhtenäisyyden, yhteistyön ja verkostojen merkitystä koronakriisin hoidon onnistumiseksi. Hallituspuolueet nostivat esiin Euroopan unionin sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä kunkin jäsenmaan kriisinhoidon tukemisessa ja varoittivat rasismin ja pelon ilmapiirin lietsonnasta. Oppositiopuolueet ilmaisivat tukensa hallituksen toimille ja opposition välikysymys peruttiin, jotta kriisin hoito ei häiriintyisi.

Turvallisuus

Puolueet nostivat viestinnässään esiin turvallisuuden koronakriisin hoidossa. Puolueiden mukaan koronapandemia oli uudenlainen, ennennäkemätön uhka. Huoltovarmuutta pidettiin koronakriisin hoidossa tärkeänä osana turvallisuutta. Erityisesti keskusta nosti esiin kotimaisen ruuan tuotannon merkitystä osana huoltovarmuutta.

Tunneregiimit puolueiden päivityksissä

Facebookissa on vuodesta 2016 lähtien ollut käytössä kuusi tunnereaktioita, joita ovat ”peukku”, ”sydän”, ”nauru”, ”suru”, ”kiukku” ja ”oho”. Tuloksissa keskimääräisten tunnereaktioiden lukumäärässä perussuomalaiset olivat keränneet puolueista eniten reaktioita. Ero toiseksi tulleeseen kokoomukseen oli selkeä. Taulukossa 1. on kuvattu eduskuntapuolueiden keräämien tunnereaktioiden määrä puolueittain.

Taulukko 1. eduskuntapuolueiden keräämien tunnereaktioiden määrä puolueittain ajanjaksolla 17.3-31.3.2020, aineiston keruuhetki 3.4.2020 ja 9.4.2020.

	Puolue		Reaktiot
		Päivitysten määrä	peukku		sydän	suru	Nauru	kiukku	oho
Hallitus-puolueet	SDP	21	6584	527		4	35	14	22
	kesk	25	4662	79		1	24	7	12
	vihr	24	3453	418		10	52	6	14
	vas	18	6566	366		13	35	126	19
	RKP	28	2003	26		5	0	2	6
Oppositio- puolueet	PS	40	21 158	163		160	349	2923	111
	kok	31	11 738	278		57	43	11	54
	KD	76	4859	232		228	87	138	25
	liike	20	2795	18		15	10	111	16

 

Tunneregiimien esiintymisessä oli puolueiden välillä hajontaa. Ihastus-emoji oli puolueista yleisin tunnereaktion muoto SDP:llä (527) ja vihreillä (418). Surun emoji oli yleisin kristillisdemokraattien (228) ja perussuomalaisten (160) päivityksissä. Perussuomalaisten päivitykset olivat keränneet muihin puolueisin nähden eniten myös huvittuneisuuden (349), kiukun (2923) ja hämmästyksen (111) tunnereaktioita. Taulukossa 2. on kuvattuna puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot, kommentit ja jaot lukumääräisesti sekä reaktioiden keskimäärä per päivitys.

Taulukko 2. Puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot, kommentit ja jaot lukumääräisesti ajanjaksolla 17.3-31.3.2020, aineiston keruuhetki 3.4.2020 ja 9.4.2020.

	Puolue	Päivitysten määrä	Reaktiot	Keskimääräinen reaktioiden määrä	kommentit	jaot
Hallitus-puolueet	SDP	21	7 186	343	1055	414
	kesk	25	4 785	191	392	202
	vihr	24	3 953	165	595	280
	vas	18	7 125	396	732	629
	RKP	28	2 042	73	96	77
Oppositio-puolueet	PS	40	24 864	622	3696	2599
	kok	31	12 181	393	1410	598
	KD	76	5 569	73	405	610
	liike	20	2 955	148	254	525

 

Seuraavassa blogikirjoituksessa pohdin puolueiden Facebook -päivitysten kohderyhmien ilmentymistä. Tarkastelussa huomio kiinnittyy puolueiden viestinnän näennäisesti tähtäävän kansakunnan yhtenäisyyteen, mutta itseasiassa viestinnän fokus onkin eriytynyt kriisitilanteessa omien eturyhmien puolustamiseen ja järjestöaktiivien tukemiseen. Lisäksi tarkastelen päivitysten tunneregiimien ilmentymistä aineistossa puolueittain ja miten ne näyttäytyvät suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen.

Kirjoittaja on valmistunut Helsingin yliopiston valtiotieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmasta. Tutkielma tehtiin osana maisteriohjelman Covid-19 tutkimusryhmää, jossa tavoitteena oli analysoida koronavirukseen kytkeytyvää yhteiskunnallista tilannetta ja keskustelua sosiaali- tai terveystieteen näkökulmasta.

Kirjallisuutta

Andrew, H. (2007). Politics. Palgrave Macmillan.

Anwar, S., & Giglietto, F. (2024). Facebook reactions in the context of politics and social issues: a systematic literature review. Frontiers in Sociology, 9, 1379265.

Bai, Q., Dan, Q., Mu, Z., & Yang, M. (2019). A systematic review of emoji: Current research and future perspectives. Frontiers in psychology, 10, 2221.

Knuutila, A. (2019) Närkästyksen kone: miksi uusoikeiston ääni kuuluu verkossa muita vahvemmin? Politiikasta.fi 7.5.19. https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/.

McCombs, M. & Shaw, D. (1977) The emergence of American political issues:

The agenda-setting function of the press. St. Paul, MN: West Publishing.

Railo, E. & Ruohonen, S. (2015) Vaalikampanjat ja julkisuuden agenda. Teoksessa Grönlund, K. & Wass, H. (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 28/2016. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75240/OMSO_28_2016_Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf?sequence=1&isAllowed=y.