Ajatuspaja ToivoMikä Toivo?

Mikä Toivo?

 

Ajatuspaja Toivossa työskennellään tutkimustiedon, poliittisen toiminnan ja julkisen keskustelun risteyksessä. Löydämme uusia näkemyksiä, tuotamme kiinnostavia avauksia ja rohkaisemme ajattelemaan yhteiskunnallisista asioista uudesti.

Poliittisena ajatuspajana olemassaolomme perustuu puoluetoimintaan. Aihevalinnoissamme näkyy kokoomuslainen maailmankatsomus – myönteinen suhtautuminen kansainvälisyyteen, vastuulliseen markkinatalouteen ja yksilönvapauteen.

Ajatuspaja Toivon julkaisutoiminta koostuu ajankohtaisista kommenttipuheenvuoroista, analyyseistä, pamfleteista ja laajemmista tutkimusprojekteista. Järjestämme tilaisuuksia ja osallistumme seminaareihin. Teemme yhteistyötä järjestöjen, tutkimuslaitosten, yritysten, poliitikkojen, opiskelijoiden ja virkamiesten kanssa. Toimintamme muodoissa vain taivas on rajana.

 

Ajatuspaja Toivon taustalla on Kansallisen Kulttuurisäätiö sr.

 

Ajatuspaja Toivon taustalla on vuonna 1935 perustettu Kansallinen Kulttuurisäätiö sr.. Säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan ”tukea kansallista kulttuuria ja suomalaista yhteiskuntatutkimusta”. Säätiöllä ei tällä hetkellä ole muuta toimintaa kuin Ajatuspaja Toivo. Toiminnanjohtaja Sini Ruohonen on myös säätiön asiamies.

Ajatuspaja Toivo (ent. Suomen Toivo -ajatuspaja) perustettiin, kun Matti Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen toimesta käynnistettiin think tank -toiminnan kehittäminen Suomessa. yhteiskunnallista keskustelua katsottiin tarpeelliseksi terävöittää ja moniäänisyyden takaavaa, yhteiskunnallista päätöksentekoa avustavaa tutkimus- ja koulutustoimintaa Suomessa laajentaa.

Tähän tarkoitukseen on 2000-luvun puolivälistä lähtien Suomeen perustettu puolueita lähellä olevia ajatuspajoja eli ns. think tank -organisaatioita.

Rahoitus pääosin opetus- ja kulttuuriministeriöstä

 

Poliittisia ajatuspajat hakevat toimintaansa yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuosittain. Hakukriteereissä painotetaan sitä, että toiminnan pitää täyttää tieteelliset kriteerit ja olla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Yleisavustuksen lisäksi Ajatuspaja Toivo saa toiminta-avustusta Kokoomus-puolueelta ja kokoomuksen eduskuntaryhmältä. Hankerahoitusta haetaan vuosittain myös Wilfried Martens Centre of European Studies -järjestöltä, joka on EPP-puolueiden think tank -organisaatioiden yhteinen kattojärjestö. Yksittäisiin tutkimushankkeisiin rahoitusta voidaan saada myös muilta yhteistyökumppaneilta

 

Hallitus

Hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja
Juhana Vartiainen
Hallituksen varapuheenjohtaja, päätoimittaja
Alberto Claramunt
Hallintopäällikkö
Timo Elo
Tampereen yliopiston rehtori
Liisa Laakso
Europarlamentaarikko
Henna Virkkunen
Professori
Tapio Määttä

 


Ajatuspaja Toivon toimintakertomus vuodesta 2017

 

Ajatuspaja Toivon toimintaa leimasivat vuoden 2017 aikana muutokset ja uudistaminen. Uusi toiminnanjohtaja Sini Ruohonen aloitti 1.3.2017. Näin ollen ensimmäistä kertaa koko kymmenvuotisen historiansa aikana ajatuspajan henkilöstöresurssit olivat kaksi vakituista ja kokoaikaista työntekijää.

Uudeksi strategiaksi linjattiin tutkimustiedon, poliittisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun risteyksessä toimiminen. Toiminnasta haluttiin entistä vaikuttavampaa, joten sidosryhmäyhteistyötä lavennettiin. Ajatuspajan tavoitteeksi asetettiin liberaaliin arvopohjaan nojaavan yhteiskuntapolitiikan ja vastuullisen markkinatalouden edistäminen.
Ajatuspajan yhteiskunnallinen katse käännettiinkin toimintavuoden aikana entistä useammin yliopistojen, muiden ajatuspajojen, järjestöjen, riippumattomien asiantuntijoiden, eri poliittisten ryhmien sekä myös tiedotusvälineiden suuntaan.

Tavoitteena oli toimintavuoden aikana luoda uskottava julkaisualusta selvityksille ja analyyseille, jotka tuovat julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon uusia ideoita ja näkökulmia.

 

Suomi 100 -yhteishanke

Tulevaisuuspaja meille kaikille -hanke oli poliittisten ajatuspajojen yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden hanke. Hankkeen tuotoksena syntyi ”Seitsemän näkymää Suomelle” -pamfletti, joka oli ajatuspajojen yhteinen keskustelunavaus tulevaisuuden yhteiskunnallisista kysymyksistä. Ajatuspaja Toivon osuuden ”Menestystarinoita kaupungeista” kirjoittivat yhdessä toiminnanjohtaja Sini Ruohonen ja kaupunkitutkimuksen asiantuntija, YTT Juha Kostiainen.

Hankkeeseen sisältyi myös keskustelutilaisuuksien sarja, joista ensimmäinen järjestettiin heinäkuussa Porissa Suomi Areenan yhteydessä aiheena yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin muutos. Toinen keskustelutilaisuus pidettiin Jyväskylässä syyskuussa ja siinä keskityttiin työn murrokseen. Kolmas tilaisuus järjestettiin joulukuussa Helsingissä aiheena presidentinvaalit.

Hankkeeseen osallistui seitsemän ajatuspajaa ja Ajatuspaja Toivon vastuulla oli hankkeen hallinnointi. Käytännössä myös hankkeen koordinointi oli pääosin Ajatuspaja Toivon vastuulla.

 

Kansainvälinen toiminta

Ajatuspaja Toivo jatkoi tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten keskustaoikeistolaisten ajatuspajojen verkoston kanssa. Toukokuussa 2017 toiminnanjohtaja Ruohonen ja ajatuspajan senior advisor Martti Häikiö osallistuivat Wilfried Martens Centren konferenssiin Malagassa 1.-3.6.2017. Seminaarissa käsiteltiin Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden poliittisia kysymyksiä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, talouteen ja hallinnollisiin uudistuksiin liittyen. Ajatuspaja Toivon edustavat toivat keskusteluun erityisesti Suomen ja pohjoismaiden näkökulmia.

Toimintavuoden aikana ajatuspaja järjesti WMCES:n kanssa kaksi yhteistä seminaaria. ”The Blessing of free trade” -keskustelutilaisuus järjestettiin Turussa osana Baltic Sea Forum -tapahtumaa 30.5.2017. Toinen yhteinen projekti oli ”Scotch on the rocks – life after brexit?” -seminaarimatka Edinburghin, Skotlanti 9.-11.11.2017.

Julkaisutoiminta

”Avoin vs. suljettu markkinatalous – mitä 80-luku meille opettaa?” -hankkeen tuotoksena syntyi ”Työn linja – osallisuus kunniaan” -pamfletti, jossa näkemyksiään Suomen uudistamiseen tarvittavista toimista ja yleisesti verotuksen, työelämän ja yrittäjyyden muutoksista toi esiin kansanedustaja, eduskunnan puhemies Arto Satonen. Julkaisun keskeisimpiä esityksiä oli negatiivisen tuloverotuksen malli.

Puolueiden kaupunkikannatus -julkaisussa analysoitiin vuoden 2017 kuntavaalien tulosta. Julkaisussa vertailtiin puolueiden kannatusosuuksia valtakunnallisen tuloksen ja suurimpien kaupunkien tulosten välillä sekä tehtiin kaupunkikohtainen tarkastelu yli 100 000 asukkaan kaupungeista. Analyysin tekivät yhdessä Sini Ruohonen ja Jussi Salonranta. Merkittävin toimenpide-ehdotus analyysin pohjalta oli ehdokaslistojen lyhentäminen kuntavaaleissa.

Maakuntavaalien demokratiahaasteet -hankkeessa tarkasteltiin tutkimuksellisesti ja näkökulmallisesti maakunta- ja soteuudistukseen liittyvien maakuntavaalien järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tuotoksena syntyi #Makuvaalit – pientä hienosäätöä maakuntavaaleihin -julkaisu, jossa kymmenen tunnettua tutkijaa, poliitikkoa, viranhaltijaa ja toimittajaa laativat kirjoituksen siitä, mitä maakuntauudistuksessa ja -vaaleissa tulisi ottaa huomioon. Kirjoittajien teksteistä muodostui dialogi, jossa näkökulmat vaihtelivat maakuntauudistuksen puolustamisesta jyrkkäänkin kritiikkiin. Johtopäätöksissä argumentoitiin sen puolesta, että ensimmäiset maakuntavaalit tulisi siirtää kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.

Uudenmaan maakunnan tulevaisuusvisioiden tarkasteluun Ajatuspaja Toivo tuotti oman tutkimuksellisen analyysinsä. Analyysissa esitettiin näkemyksiä välttämättömistä toimenpiteistä ja varautumissuunnitelmista. Työn tilaajana toimi Uudenmaan maakuntaliitto.

 

Tapahtumat

Ajatuspaja Toivo osallistui Porin Suomi Areenaan järjestäen siellä oman oheistilaisuuden. Väittelykilpailun muotoon rakennettuun tapahtumaan osallistui tutkijoita, poliitikkoja ja järjestöjen asiantuntijoita ajatuspajan eri sidosryhmistä. Tilaisuus oli niin onnistunut, että sen pohjalta lähdettiin järjestämään samanmuotoista tilaisuutta viralliseen Suomi Areenan ohjelmistoon kesälle 2018.